Matelijat Matelijoitten, eli liskojen, käärmeiden ja kilpikonninen, suosio lemmikkieläiminä on viime vuosina kasvanut, olisiko osasyynä maahantuontisäännösten väljentyminen. Eläimen hankinnan yhteydessä tulee kuitenkin selvittää eläimen alkuperä: onko se syntynyt Suomessa vai tuotu ulkomailta, jolloin tulee olla todistus ja lupa "maahanmuuttoon". Yleistyminen lemmikkeinä ei ole ollut pelkkää hupia, sillä vaikka matelijat vaikuttavat helppohoitoisilta lemmikeiltä köllötellessään terraarion nurkassa, totuus on toisenlainen. Matelijoitten hoitaminen vaatii paljon perehtymistä asiaan, eikä se sittenkään ole helppoa tai edes halpaa. Mitään yleisohjetta hoidosta on vaikea löytää, sillä matelijat tulevat erilaisista elinympäristöistä, vihreäanolikset esimerkiksi ovat kotoisin USA:sta ja elävät pensaskasvustossa, leopardigekot taas tulevat autiomaista. Lisäksi matelijoita löytyy yö- ja päiväaktiivisia, joka on myös otettava huomioon hoidossa. Ainoa yleissääntö lähes kaikille matelijoille on vain vaihtolämpöisyys. Suurin osa lemmikkimatelijoiden sairauksista johtuukin hoitovirheistä tai vääristä olosuhteista, vaihtolämpöisyytensä vuoksi liskot ja käärmeet ovat ihmisten luomien ympäristöolojen armoilla. Matelijat eivät ole paijattavia lemmikkejä, mutta jos osaat arvostaa näiden "esi-historiallisten" eläinten mielenkiintoista käyttäytymistä ja tehdä tutkimustyötä hoitaessasi vaativaa lemmikkiä, lisko, käärme tai kilpikonna on oikea valinta. Juuri uuden oppiminen ja eläimen hyvä vointi ovat parhaita palkintoja matelijan omistajalle. Monelle allergiselle ihmiselle matelija voi olla lähes ainoa vaihtoehto lemmikiksi. Terraario Useimmille matelijoille sopivin asunto on terraario, jonka koko, sisustus ja lisävarusteet määräytyvät täysin lajikohtaisesti. Suurikokoiset käärmeet ja liskot (esim. Iguana) vaativat myös erittäin, jopa yllättävänkin suuret terraariot. Lemmikkiä hankittaessa on siis muistettava, että 30 senttinen söpöläinen kasvaa jopa parin metrin pituiseksi söpöläiseksi… Toki on myös lajeja jotka pysyvät pikkuriikkisinä, ja joille riittää 150 litran terraario koko eliniäksi. Sisustuksessa ja lisävarusteissa on otettava huomioon eläimen alkuperäinen elinympäristö. Tarvitseeko eläin juomakupin, uima-altaan vai juoko se vain pisaroista? Riittääkö lämpömatto vai tarvitaanko myös lamppu? Kiipeilypuita ja kuorikkeita vai hiekkaa ja kiviä? Suhteellinen kosteus? Jokaisella lajikkeella on erilaiset vaatimukset, joista tietoa saa mm. lemmikin myyjältä. Yleisesti lemmikille on tarjottava mahdollisuus puhdas ja siisti paikka lepoon, piiloutumiseen, kiipeilemiseen sekä riittävään liikkumiseen. Kasveilla voidaan luoda oikeanlaista tunnelmaa, sekä tarjota näkösuojaa eläimille. Useat viherkasvimme ovat kotoisin trooppisista oloista kuten matelijatkin, joten yleensä istuttaminen terraarioon ei tuota ongelmia. Kasvien täytyy tietenkin olla myrkyttömiä, sillä monet eläimet pureskelevat lehtiä. Terraarioon sopivia kasveja ovat mm. kultaköynnös, viirivehka, muratti, kirjolehti ja rönsylilja. Ruokavalio Liskojen ruokinta vaatii myös perehtymistä asiaan. Eri lajien ruokinta vaihtelee suuresti, osa matelijoista on kasvissyöjiä (esim. Iguana), osa syö elävää ravintoa. Kaikille tulee yleensä syöttää vitamiini- ja hivenainelisiä. Ainakin suurimmista eläinkaupoista saa nykyään varsin kätevästi hankittua sirkkoja, jauhomatoja, hiirenpoikasia matelijan ruoaksi. Elävän ravinnon suhteen tulee kuitenkin muistaa, ettei elävien nisäkkäiden antaminen ruoaksi ole sallittua. Jotkut eläimet kelpuuttavat ravinnon osaksi myös koiran- ja kissanruoat, jauhelihan, kananmuna, kotilot yms. Koska matelijat stressaantuvat hyvin helposti erityisesti elinolosuhteiden vaihtuessa, ne saattavat lopettaa syömisen pitkiksikin ajoiksi. Joskus jopa pakkoruokinta tulee kysymykseen, mutta yleensä eläimet esim. muutettuaan uuteen kotiin vaativat totutteluajan, jolloin ruoka ei maistu. Jos eläimet ovat pitkään syömättä, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin tai lemmikin kasvattajaan.
|
Matelijat
