Kenelle?Lemmikkilinnut ovat aktiivisia, älykkäitä ja äänekkäitä lemmikkejä. Linnun tulee saada olla vapaana häkistään joka päivä useita tunteja, lisäksi se tarvitsee päivittäin tuoretta ruokaa ja virikkeitä. Linnun omistaja ei siis saa olla kovin kiireinen. Yksin elävän linnun kanssa suositellaan vietettävän aikaa vähintään neljä tuntia päivittäin. Myös hoitotoimenpiteet, virikkeiden valmistaminen ja siivoaminen vievät omistajan aikaa. Lintua ei myöskään voi jättää viikonloppua pidemmäksi aikaa yksin, mielellään ei yli päiväksikään. Linnut vaativat 10-12 tunnin pimeät ja hiljaiset yöunet, joten omistaja ei saisi meluta lintujen kuullen öisin. Lisäksi linnut ovat hyvin herkkiä "sisäilmansaasteille", joten lintujen kanssa samassa huoneessa ei saa tupakoida, eikä myöskään ruiskuttaa erilaisia aineita, kuten suihkedeodoranttia tai hiuslakkaa, eikä käyttää ilmanraikastinta joka ruiskuttaa ilmaan jotain ainetta.
Kaikki linnut sotkevat pölyllä, höyhenillä, ulosteillaan, ruoantähteillä ja muutenkin, joten liian siistille ihmiselle lintu ei välttämättä ole paras lemmikki. Linnun tulee saada olla paljon vapaana, joten sotkua tulee kaikkialle missä lintu oleskelee, joten vähintäänkin koko huoneeseen.
Riippuen linnun lajista ja koosta, kaikki linnut eivät ole lasten lemmikkejä. Isojen papukaijojen monimutkainen sielunelämä saattaa olla aikuisellekin ihmiselle vaikeasti tulkittavaa, saatikka sitten lapselle. Isojen papukaijojen nokka voi satuttaa lasta, ja aikuistakin, todella pahasti, ja aivan pienet linnut saattavat olla liian hentoja lasten joskus kovakouraiseen käsittelyyn. Lapsen lemmikki on loppujen lopuksi kuitenkin vanhempien vastuulla, jotta lemmikki saa ansaitsemaansa hoitoa.
Mistä? Yleisimpiä lintuja, kuten neitokakaduja, undulaatteja ja peippoja myydään usein eläinkaupoissa. Eläinkauppa ei ole huono vaihtoehto lintua hankittaessa, kunhan huomioi lintujen olot. Huonoista oloista ei kannata ostaa mitään eläintä, sillä silloin vain kannattaa julmaa bisnestä. Hyvistä oloista ostettaessa lintu on todennäköisesti myös terveempi. Yleensä eläinkauppojen linnut ovat villejä, eikä niiden ikää tai sukupuolta välttämättä tiedetä.
Kasvattajilta saa Suomessa melko hyvin yleisimpiä lintulajeja. Kasvattajalta ostettaessa tietää linnun vanhemmat, iän, ja yleensä myös sukupuolen, myös semmoisilta lajeilta, joiden sukupuolta ei voi päältäpäin päätellä. Kasvattajilla linnut ovat usein kasvaneet ihmisten lähettyvillä, joten ne ovat yleensä paremmin tottuneet ihmisiin, ja jotkut saattavat olla valmiiksi jo kesyjä.
Linnun voi myös tilata joidenkin eläinkauppojen kautta ulkomailta. Tällöin saa sen lajisen linnun kuin haluaa, mikäli semmoista ei ole muuten myynnissä. Toimittaminen vie kuitenkin aikaa, koska linnut tuodaan yleensä Saksasta tai Ruotsista asti.
Jotkut yksityiset ihmiset luopuvat linnuistaan joskus, joko omien lintujensa jälkeläisiä tai elämäntilanteen muuttuessa niin ettei lintuja voi enää pitää. Riippuen myyjästä, voivat linnut olla hyvinkin kesyjä, ja niistä tiedetään sukupuoli ja ikä, tai sitten linnut voivat olla villejä eikä niistä tiedetä ikää saatikka sukupuolta. Lintuja ei tulisi ostaa näkemättä, vaan niiden kunto on tarkistettava ensin. Sairasta lintua ei kannata ostaa!
Mikä lintu? Linnun hankkijan tulee myös miettiä, mitä haluaa lemmikiltään. Lintulajeissa on isojakin eroja, myös papukaijalajien luonteissa on paljon eroja.
Pienet peipot ovat kaunista katseltavaa ja kuunneltavaa varsinkin isommissa parvissa. Peipot eivät kuitenkaan kovin kesyynny, mutta ne eivät myöskään tuhoa paikkoja nokallaan kuten papukaijat. Peipot ovat pieniä ja hentoja, joten niitä pitää käsitellä hyvin varovaisesti esimerkiksi kynsiä leikatessa. Pienet peipot eivät myöskään vaadi huoneittain tilaa kuten suuret ara-papukaijat, mutta silti pienillekin linnuille tulee taata hyvä asumus.
Kyyhkyt eivät ole Suomessa vielä kamalan yleisiä lemmikkilintuja. Kyyhkyt ovat kohtuullisen hiljaisia, ainakin verrattuna papukaijoihin. Kyyhkyjen ääni on hieman oudon kuuloista vaimeaa kujerrusta. Suoranokkaisina ne eivät myöskään tuhoa paikkoja toisin kuin papukaijat. Kyyhkyt tarvitsevat muiden lintujen tapaan paljon liikuntaa, joten niitä tulisi pitää vapaana. Kyyhkyjen ulostetta kuvaillaan usein sotkevammaksi kuin papukaijojen. Naurukyyhkyjen paikka on sisällä, mutta esimerkiksi kirjekyyhkyjä voi pitää ulkona ympäri vuoden, kunhan niille on lämmittelypaikaksi puolilämmin ja vedoton lakka, tai muu rakennus.
Papukaijat ovat kaiketi yleisimpiä lemmikkilintuja Suomessa, sillä myös pienet undulaatit ja neitokakadut kuuluvat niihin. Nämä ovatkin Suomen yleisimmät lemmikkipapukaijat. Papukaijat ovat yleensä kovaäänisiä, vaikka kaikki lajit eivät äänessä paljoa olekaan. Papukaijojen nokka kasvaa alati, joten ne kuluttavat sitä kaikkeen sallittuun ja myös kiellettyyn ellei sallittua tuhottavaa ole tarpeeksi tarjolla. Papukaijoja on monen kokoisia, ja lajejakin on noin 300.
Undulaatti ja neitokakadu ovat mainioita lemmikkilintuja, sillä ne ovat helppohoitoisia, ja niitä on usein saatavilla. Lisäksi niillä on hyvin kauniita värimuunnoksia, ne eivät ole hirveän kovaäänisiä, ne eivät kohtalaisen pienellä nokallaan saa myöskään niin paljon vahinkoa kuin niiden isommat sukulaiset. Ne ovat myös melko helposti kesyyntyviä, eivätkä pure ihmistä ilman näkyvää syytä. Pienetkin lajit vaativat kuitenkin paljon liikuntaa ja aktiviteetteja, joista omistajan tulee huolehtia. Myös pienet linnut ovat halutessaan hyvin kovaäänisiä, joten kamalan herkkäkorvaiselle ihmiselle niitä ei voi suositella.
Isompien papukaijojen nokkakin kertoo, että sillä purraan huomattavasti kovempaa, niin ympäristöä kuin ärsyttävää ihmistäkin. Isojen papukaijojen elekielen tulkinta vaatii usein harjoitusta, ja kokemattoman silmiin papukaija saattaa usein purra ”syyttä”. Isoilla papukaijoilla esiintyy myös enemmän käytöshäiriöitä, kuten peräänhuutamista ja nyppimistä. Isojen papukaijojen ääni on kovimmillaan jopa sadan desibelin vahvuinen. Isot papukaijat elävät jopa yli 60 vuotta, joten epävarmassa elämäntilanteessa lintua ei tulisi hankkia, sillä jokainen kodinvaihdos on stressi, varsinkin yksinelävälle kesylle yksilölle. Hyvässä ja ymmärtävässä kodissa ja hoidossa iso papukaija on kuitenkin mainio lemmikki älykkyytensä ja aktiivisuutensa takia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jotkut isot papukaijat saattavat yltää älykkyydessä jopa 4-vuotiaan lapsen tasolle, joten ison papukaijan hankkiminen on kuin aktiivisen ja kovaäänisen lapsen tulo taloon, tosin papukaija ei muuta pois kotoa täyttäessään 18 vuotta.
Isot papukaijat saattavat elää vuosikymmeniä hyvässä hoidossa. Pienetkin lajit saattavat hyvässä hoidossa ja hyvällä tuurilla ylittää 10 vuoden iän, joten ihan hetken mielijohteesta mitään lintua ei tulisi hankkia. Kodinvaihto on aina stressi linnulle. Myöskään epävarmaan elämäntilanteeseen lintua ei kannata hankkia niiden pitkäikäisyyden vuoksi.
Kun lintu tulee kotiin Kun lintu on saatu ostettua ja saatu kotiin, se laitetaan häkkiinsä. Häkin tulee olla valmiiksi sisustettu ruokineen, ja sinne voi laittaa myös jotain herkkuja. Leluja ei kannata olla montaa tässä vaiheessa, sillä ne saattavat pelottaa lintua. Lue enemmän lintujen häkkien sisustamisesta artikkelista Lemmikkilintujen elinympäristö. Mikäli kuljetushäkki/-laatikko mahtuu häkkiin, kannattaa se laittaa sinne, jotta lintu saa tulla ulos omia aikojaan. Nyt olisi tärkeää olla häiritsemättä lintua. Matka on ollut sille stressi ja sen tulisi saada rauhoittua.
Lintu saattaa jököttää masentuneen näköisenä paikallaan tai ravata ympäri häkkiä pakonomaisesti. Lintua ei pitäisi jäädä tuijottamaan, ja häkin läheisyydessä pitäisi välttää nopeita ja äkkinäisiä liikkeitä. Ruokien ja veden vaihto tulisi suorittaa ripeästi, mutta rauhallisesti. Hoitotoimenpiteet kannattaa hoitaa aina samaan aikaan päivästä. Ensimmäiseen pariin viikkoon lintua ei myöskään kannata päästää vapaaksi, vaan sen tulisi antaa tutkailla ympäristöään omasta häkistä, näin se vapaaksi päästettäessä hahmottaa ympäristönsä paremmin.
Mikäli ostajalla on valmiiksi kotonaan lintuja, on tilanne hieman eri. Mikäli kyse on pienehköistä linnuista, joita on tarkoitus asuttaa samassa häkissä, kannattaa linnut ensin tutustuttaa toisiinsa pitäen niitä eri häkeissä samassa huoneessa. Uusia lintuja ei kannata päästää vähään aikaan vapaaksi, mutta vanhat linnut voi päästää, sillä pienet linnut harvoin purevat toisiaan kaltereiden läpi kovin pahasti. Yleensäkin peipot, kyyhkyt, neitokakadut ja undulaatit tulevat hyvin toimeen lajitoveriensa kanssa ilman sen kummempaa totuttamisprosessia. Isojen papukaijojen totutus toisiinsa on sen sijaan hyvin aikaa vievää, eikä aina onnistu lukuisista yrityksistä huolimatta.
MuutaKaikki linnut ovat pari- tai parvilintuja. Villejä lintuja kannattaa pitää pareittain tai parvissa, sillä ne harvoin saavat tyydytettyä seurantarpeensa ihmisen kanssa. Kesyjä lintuja sen sijaan voi pitää yksin, kunhan pitää niille tarpeeksi seuraa. Tunti viikossa ei riitä missään nimessä, vaan yksin elävän linnun kanssa tulisi viettää aikaa monta tuntia päivittäin, sillä luonnossa lintupari viettää kaiken aikansa yhdessä. Harvoin kuitenkaan on mahdollista hankkia isolle, villille ja kauan yksin eläneelle papukaijalle kumppania, jonka se hyväksyisi, joten ainoa mahdollisuus lienee yrittää linnun ehdoilla kesyttää lintua ja tarjota sille paljon muita virikkeitä.
Kovin paljon lajeja ei tulisi yhdistää keskenään samoihin häkkeihin. Nokaltaan samankokoiset ja samoilta alueilta kotoisin olevat linnut, kuten undulaatit ja neitokakadut tulevat usein hyvin toimeen samassakin häkissä, tosin tällöin asumuksen tulee olla tilava, jotta kahnaustilanteessa heikommalla on väistämisvaraa. Suoranokkaisia peippoja ja koukkunokkaisia pieniä papukaijoja ei tulisi yhdistää samaan häkkiin, sillä peipolla ei puolustautumismahdollisuutta papukaijan voimakasta nokkaa vastaan. Myös hyvin läheiset sukulaiset, kuten erilaiset amatsonit voidaan majoittaa samaan häkkiin, mikäli yksilöt hyväksyvät toisensa. Eri lajisia papukaijoja ei kuitenkaan saisi pesittää keskenään.
|
|
|
|
|
|
|
